Kuvittelin olevani täysin zen tämän hoidon ajan, etten odota mitään, en toivo mitään enkä murehdi mitään. Tyynesti vaan purjehdin protokollan läpi, tapahtui mitä tapahtui.

Nyt kuitenkin, kun tilanne näyttää tosi hyvälle ja päästiin hedelmöittymiseen asti näin loistavin tuloksin, lopputulos on alkanut jännittää. Oli tarkoitus pysytellä kaukana lapsettomuuskeskusteluista ja tästä blogista, mutta yllätän itseni lähes tunnin välein päivittämästä keskusteluja ja lukemassa seuraamiani blogeja.

Kuvittelin olevani niin täydellisen välinpitämätön, ettei mikään pieleen mennyt pääsisi hetkauttamaan. Varuduin äärimmäisen pessimistisesti tähän kaikkeen ja nyt, kun kuitenkin yllätyin positiivisesti ja kaikki on mennyt hienosti - iski pelko.

Nyt ensin jännitän lauantain pakkassaldoa ja sen jälkeen alan jännittää menkkojen venymistä, sen jälkeen pääsiäisen ajoittumista siirtoajankohtaan ja sen jälkeen alkioiden sulatusta ja lopulta sitä tärppiä. Paljon jännittämistä tiedossa siis!