maanantai, 14. tammikuu 2019

G4 P1

Viime viikon kuukautiset alkoivat niin oudolla tiputtelulla ja poikkeuksellisen kovilla kivuilla, että oli pakko tehdä testi. Siinä oli hento toinen viiva.
Vuoto alkoi kuitenkin sitten heti seuraavana päivänä kunnolla, joten kyseessä oli spontaani keskenmeno.
Elämäni kolmas keskenmeno. Teen kaikkeni, että myös viimeinen.
Harkitsen hormonikierukan laittamista, mutta kun 90 % netissä olevista kokemuksista on paskoja tai jopa kammottavia, en vielä uskalla. Vauvaa meille ei kuitenkaan enää missään tapauksessa tule, se juna meni jo. 

tiistai, 26. huhtikuu 2016

G3 P1

Olin raskaana.

Tein pääsiäisenä testin, koska halusin sen odotetun negan vaan alta pois. Testiin tuli kuitenkin ällistyttävä haalea haamu, josta alkoi jännitys. Haamu muuttui testin merkkiä vaihtamalla heti seuraavana päivänä plussaksi, veritesti oli pääsiäisen jälkeen mukavasti positiivinen ja seurantatestissä muutamaa päivää myöhemmin arvo noussut hienosti. Varhaisultrassa näkyi syke ja kaikki oli hyvin.

Kunnes ei enää ollut.

Seuraavassa ultrassa ei löytynyt enää sykettä ja alkio oli pienentynyt. Todettiin keskeytynyt keskenmeno. Alkio ei tullut ulos Cytoteceillä, joten jouduin kaavintaan.

Fyysisesti raskaus on nyt ohi, henkisesti alan työstää tätä menetystä heti, kun löydän miellyttävältä vaikuttavan terapeutin. Tämä tulee vaatimaan kuukausien (vuosien?) purkamista, että voin löytää halun elää loppuelämäni yhden lapsen äitinä. Että voin taas hymyillä. Että näen yhden lapsen äitiydessä hyviä puolia. Että pystyn päästämään irti toiveista. Että löydän tasapainon loppuelämään. Etten ole vihainen elämälle.

Tällä hetkellä olen kaukana tasapainosta ja mielenrauhasta. Vihaan kahden lapsen perheitä enemmän kuin aikoihin. Vetäydyn, vihaan, olen katkera.

Otsikon G3 P1 on neuvolan ja sairaalan raskauskieltä ja tarkoittaa, että minulla on ollut 3 raskautta ja 1 (elävän lapsen) synnytys. Tämä tulee olemaan loppuelämäni diagnoosi.

Hoitoja emme enää jatka, on niin huutavan selvää, että alkioissa on jotain vikaa. Kun 11 kypsästä munasolusta saadaan vain 1 siirtokelpoinen yksilö ja sekin lopulta menehtyy, ei tarvitse olla erityisen fiksu tajutakseen, että solutasolla on vikaa.

Minun elämästäni tuli tällainen. Vajavainen ja surullinen.

En jatka enää tätä blogia enkä lue lapsettomuusblogeja. Yritän löytää terapian avulla elämälleni uuden suunnan.

Hyvää jatkoa kanssani hoitoja ja tunteita läpikäyneille.

 

torstai, 24. maaliskuu 2016

Viimeisiä päiviä viedään

Voi hemmetti, että harmittaa tämä oireettomuus. Toivoin, että saisin kaikkia epämääräisiä oireita ja oikeaa jännitystä näihin elämäni viimeisiin piinapäiviin. Rinnat olisi kipeät ja turvonneet, vatsassa olisi hämäriä tuntemuksia jne.
Mutta ei. Ei niin MITÄÄN.

Tiedän, että ihmisillä on oireettomia alkuraskauksia, mutta tiedän myös, että minulla ei niitä ole. Olen ollut kaksi kertaa raskaana ja tiedän, miltä se tuntuu jo ennen testiä. Tiedän, ettei vaikka monet muut raskaus pääsee yllättämään, minua valitettavasti ei. Rintani reagoivat vahvasti ja ajoissa raskaushormoniin (aitoon ja piikistä saatuun), eikä sellaisesta ole nyt mitään viitettä. Ei ole edes sitä luomun loppukierron hormoneista johtuvaa pinkeyttä tisseissä. Ei niin mitään. Ei mitään vihlaisuja tai repäisykipuja, ei menkkakipuja, ei mitään. Joku yltiöpositiivi varmaan miettii, että sehän se vasta voikin olla raskauden merkki, mutta älkää vaivautuko. Vedän kuonoon jokaista positiivaria, joka tulee puhkumaan jotain plussatuulia. :)

Jos yrittäisin ensimmäistä, voisin vielä uskoa ihmeisiin, mutta kolmannen plussan kohdalla tiedän jo, miltä tässä vaiheessa pitäisi tuntua. Tämä ei mitenkään voi mennä jotenkin täysin eri tavalla, kroppani vaan reagoi asioihin tietyllä tavalla ja piste.

Ajattelin testata lauantaina, saanpa itse valita hetken, kun huonot ja lopulliset uutiset tulevat. Alkuviikosta alan etsiä aikaa pätevälle lapsettomuuspsykologille, joka saa käsitellä tämän sekundäärisen lapsettomuuden kanssani niin, että voin elää sen kanssa järjissäni.

Joku osa minussa toivoo tietysti "kolmen vuoden jälkeen lopetimme yrittämisen ja yhtäkkiä olen raskaana!" -tarinaa, mutta realistipuoleni ymmärtää, että yhtä tuollaista tarinaa kohden on ainakin 20 toisenlaista tarinaa ja elämäni todennäköisyyksillä emme todellakaan osu noihin ihmeisiin.

tiistai, 22. maaliskuu 2016

Viimeinen alkiomme

1h 45min ennen viime torstain siirtoa huomasin vessassa vuotavani verta. En paljon, mutta kuitenkin vuotavani. Soitin heti klinikalle siinä toivossa, että hoitaja rauhoittelee, ettei ole mitään hätää, tämä on ihan yleistä. Vaan hänpä olikin itse jotenkin hätääntyneen oloinen ja ihan ihmeissään, että mitäs nyt tehdään. Lääkäri ei ollut paikalla, joten hoitaja lupasi selvitellä asiaa ja soittaa takaisin. Viimeistään siinä vaiheessa mielenrauhani järkkyi ihan täysin ja ehdin jo ottaa henkiset itku-potku-raivarit, että tähänkö tämä nyt kaatui. Sain siinä soittaessani tiedon, että molemmat alkiot on sulatettu ja toinen ei ollut selvinnyt. Ei ole vaikea meidän solujen laadulla veikata, ettei viimeinen alkio selviäisi enää uudelleen pakastamisesta ja sulattamisesta. Olin ihan järkyttynyt, että näinkö paskasti meidän vika hoito päättyy!

Odottelin puoli tuntia soittoa ja lopulta hoitaja soitti konsultoineensa toista lääkäriä, joka oli käskenyt tulla kuitenkin ainakin ultraan. Oma lääkäri sitten katsoisi, mistä vuoto tulee ja voidaanko siirto tehdä.

Oma lääkäri oli taas myöhässä ja ehdin jo myydä maani siinä odotellessa.

Vuoto ei kuitenkaan onneksi tullut kohdusta vaan jostain muualta. Vaihtoehtojen ollessa aika vähissä, uskoisin, että aamulla pistämäni Lutinus oli raapaissut jostain. Vähän vaikeasti se sinne menikin.

Enivei. Limakalvo oli hienon näköinen ja sinne sain meidän viimeisen alkion kohtuun kellumaan. Lääkäri toivotti onnea matkaan ja sanoi, että pääsiäisen aikana selviää, onnistuiko tämä.

Mulla oli mietittynä pitkä puhe siitä, miten tämä on meidän vika hoito, emmekä enää kohtaa, mutta olin tuon vuotoepisodin päätyttyä niin helpottuneen itkuinen, etten pystynyt sanomaan mitään. Klinikalla en vielä itkenyt, mutta heti autossa tulvahti helpotuksen ja järkytyksen sekaiset kyyneleet.

Testiä voisin kai ajatella dpo 14, eli ensi lauantaina. Silloin varmaan näkyy, jos on näkyäkseen.

Laskin, että aiemmissa siirroissa vuoto on alkanut aina 15-16 päivää punktiosta, eli jos PAS menisi yhtään samoissa aikatauluissa, vuoto alkaisi tulevana sunnuntaina tai maanantaina. Lauantaina ehtisin ehkä testata ennen vuodon alkua, ellei vuoto nyt ala jotenkin eri tavalla, kun ei ole kyseessä tuoresiirto.

Olen hyvin epävarma, haluanko testata vai vaan löytää housuista ikävän yllätyksen... Toisaalta se negan hetki olisi itse valittu, vuoto voi alkaa ihan milloin vaan.

Ei ole PÄTKÄÄKÄÄN onnistunut olo. ei PIENINTÄKÄÄN vihjettä plussasta rinnoissa tai kohdussa. EI NIIN MITÄÄN. Edes Ovitrellesta ei tullut rinnat kipeiksi, kuten punktion aikaan (jolloin kyllä laitoin samaan aikaan myös Gonapeptylin ja rinnat olivat 2 viikkoa turvonneet ja arat). Esikoisesta huomasin raskauden rinnoista, jotka eivät tuntuneet mahtuvan paidan sisään. Nyt nämä nahkaläpyskät on ihan tyhjät ja pehmeät.

Olin ennen siirtoa valmistautunut ihan neutraalilla mielellä negaan, mutta nyt se tuntuu isolta pettymykseltä. Olisin halunnut jotain jännitettävää - oireita yms. mutta ei ole yhtään mitään, mikä pitäisi toivoa yllä.

4-6 päivää jännitystä jäljellä, sitten tämä on ohi. Blogi jää joka tapauksessa taakse ja elämä jatkuu muualla.

keskiviikko, 16. maaliskuu 2016

Voihan kikkeliskokkelis!

Nythän mua alkoi jännittää huominen siirto. Jos kumpikaan ei selviä sulatuksesta, meidän 1,5 + 4,5 vuoden lapsettomuustaipale on LOPPU! Huomenna! Ihan tosta vaan, yhden puhelun jälkeen. Loppu. Piste. 

Voitteko kuvitella?!

 

Jos kumpikaan ei selviä sulatuksesta, polkumme loppuu huomenna. Lopetan tämän pakkomielteisen toivomisen ja odottamisen ja hyväksyn kohtaloni. En enää sure, toivo tai elä näissä ajatuksissa, otan elämälleni ihan muun suunnan.

Jos vain toinen kahdesta sulatetusta alkioista selviää, polkumme jatkuu vielä viikon ja kolme päivää testiin asti.

Jos huomenna selviää yksi, joka ei tartu, polkumme jatkuu ainakin toukokuulle toiseen siirtoon (huhtikuussa olen lomalla oviksen aikaan).

Mutta on siis mahdollista, että tämä kaikki tulee päätökseen HUO-MEN-NA. Yhden yön päästä. Noin 20-22 tunnin päästä luulisin tulevan sen viimeisen soiton, jos on tullakseen.

Pitääkö mun nyt kuitenkin äkkiä vielä selata kaikki lapsettomuusblogit läpi, kun meidän hoitojen PISTEEN jälkeen en aio niihin enää palata?!

VOIHAN JÄNNITYS. Tämä kaikki vuosien toivottomuus voi olla ohi huomenna. Ei kivalla tavalla, mutta ohi kuitenkin.

Huhhuh, mikä ajatus.

 

 

  • Polkumme

    08/2008: ekan yritys alkoi
    05/2009: spontaani km (rv5+6)
    09/2009; tutkimukset
    11/2009: IUI (peruuntui)
    12/2009: luomuplussa
    08/2010: lapsi syntyi
    ****************************
    08/2011: toinen toive herännyt
    02/2013: yritys alkanut
    09/2014: hoidot alkoivat
    11/2014: 1.IVF, tuoresiirto nega. Ei pakastettavaa.
    02/2015: 2.IVF/ICSI, tuoresiirto nega. Pakkaseen 2.
    03/2015: 2.ICSI 1.PAS, toinen selvisi sulatuksesta. Nega. Pakkanen ja lompakko tyhjät. 3-4kk hoitotauko.
    09/2015: hoitojen jatko yhä auki
    10/2015: kystanhäätöprojekti
    12/2015: 1. Letrozol-kierto. Nega.
    01/2016: 2. Letrozol-kierto. Nega.
    02/2016: 3. IVF luteaalivaiheen stimulaatio (ei tuoresiirtoa). 1 blasto ja 1 morula pakkaseen.
    03/2016: 3.IVF 1.PAS, morula kuoli sulatuksessa, blasto siirretty.
    03/2016 plussa
    04/2016 keskeytynyt keskenmeno (rv7+2)
    04/2016 kaavinta
    04/2016 hoitojen lopetus
    2017 aikana hiljalleen lopullinen toisen lapsen toiveiden hautaus 4 vuoden yrityksen jälkeen
  • Blogi-arkisto

  • Hoitojen hinta

    Alkututkimukset 1580€
    1. IVF 2480€
    1. IVF:n lääkkeet 506€
    1. IVF:n raskaustesti 44€
    2. IVF.n suunnittelu 86€
    2. IVF:n lääkkeet 160€ (840€)
    2. IVF:n aikataulutus 168€
    2. ICSI 3640€
    2. ICSIN raskaustesti 45€
    1. PAS-suunnittelu 60€
    1. PAS 926€
    1. PAS lääkkeet 40€
    1. PAS raskaustesti 45€
    Kystanhäätöprojekti 588€
    3. IVF 2634€
    3. IVF lääkket 700€
    3. IVF 1. PAS 998€
    3. IVF 1. PAS lääkkeet 750€

    Yhteensä: 15 900€
  • Useammin päivittyvät / mielenkiintoiset blogit:

  • Viimeisimmät artikkelit

  • Tunnistepilvi / aakkosellinen lista

  • Tervetuloa uudelleen!


    paras hieroja tampere