Huomaan, että nyt on taas menossa henkisesti kipuileva vaihe tässä lapsettomuudessa. Tuossa keväällä ja kesällä, kun 2. ICSI päättyi tuloksettomana, pääsin hiljalleen irti tästä lapsettomuuden pakkomielteestä ja siihen liittyvistä ajatuksista. Olin hetkittäin tosi onnellinen ja nämä ajatukset ei pyörineet päivittäin päässä. En lukenut blogeja enkä seurannut palstojen keskusteluja. Oli tosi kepeä olo, eikä lapsettomuus tuntunut taakalta.

Nyt viimeisen kuukauden ajan olen taas lukenut päivittäin blogit läpi useampaan kertaan ja seuraan aktiivisesti erilaisia keskusteluja. Huomaan samalla, että mieliala on laskenut.

Tähän kipuiluuni liittyy myös se, että jokainen ohitseni livahtava plussa viiltää. Jotenkin varsinkin ne 1. hoidossa raskautuvien plussat ottaa suorastaan aivoon. Että kiitti kun kiilasitte.

Tämä kystan aiheuttama viivästys tuntuu jotenkin äärimmäisen ärsyttävältä. Eihän se kysta mitään suuria suunnitelmia siirtänyt, mutta edes ne 3-4kk Letrozoleja, joita lääkäri ehdotti vielä kokeiltavaksi ennen seuraavaa hoitoa. Harmittaa, ettei mun kropassa ja hoidoissa tapahdu mitään konkreettista. Haluaisin jollain oudolla tavalla olla jo piikitysvaiheessa ja punktioon menossa. Toivoa ja odottaa jotain. Nyt tämä on vain tällaista merkityksetöntä hengailua, jossa välillä toivoo jotain luomuihmettä ja välillä ei tapahdu yhtään mitään. Aika menee tosi hitaasti.

Haluaisin jo niin kovasti hoitoihin. Haluaisin kokeilla vielä kaksi kertaa ja sitten luovuttaa.

Toki juuri nyt ei ole mitään järkeä aloittaa hoitoja, kun lääkekatto on tyhjä, kaikki pitäisi maksaa itse. Sen puolesta odottelen kyllä ihan mielelläni sinne tammikuulle, mutta saisinpa edes ne Letrot nyt tähän avuksi! Tässä kierrossa en niitä ainakaan vielä saa, mutta jos kysta on keskiviikon ultrassa kadonnut, sitten voin aloittaa ne marraskuussa. Ehdin syödä niitä 2 kiertoa, koska olen päättänyt, että hoito on sitten tammikuun lopulla alkavassa kierrossa. Toki jos kysta on yhä ennallaan, suunnitelmia täytyy taas muuttaa... Mutta varmaan vaan Letrojen osalta (jäävät sitten kokeilematta), en mä sitä ICSIä taida haluta enää siirtää...

Tapahtuisipa nyt jotain näiden hoitojen kanssa! Haluan edetä nopeasti ja saada lopullisen pisteen. Joko sen ihanan plussan tai päätöksen luovuttaa. Tämä roikkuminen ja mua nopeammin plussanneiden listan kasvaminen ärsyttää.